Elämäsi ensihetkissä
isä piti sinua käsissä
katsoit silmin avoimin
maailma katsoi takaisin.
Alkutaival lähti kevyesti
puettuna lämpöisesti
olit niin solakka
sait lempinimen silakka.
Kesän kasvoit rakkaudella
ruumis jaksoi voimistella
sielu kertoi yhä enemmän
kotona on nyt hän.
Siitä ihmiseksi kasvamaan
väsy en tutkimaan
kasvojesi mietteitä
mutta eniten muutit meitä.
- Frida Voitonseppele, 2017
Runolyysi on herännyt, voi miten kivaa! Ihania ajatuksia taas täällä!
AntwortenLöschenMB
Ihanaa että myös MB liikuskelee täällä blogin parissa!
LöschenIhana runo ja viisas.
AntwortenLöschenVE
Kiitos ja kiva että pidät!
Löschen